Pk-yrityksen määritelmä

Pienet ja keskisuuret yritykset, eli lyhyemmin pk-yritykset, määritellään sellaisiksi yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosittainen liikevaihto ei ylitä 50 miljoonaa euroa. Ennen vuotta 2003 rajana pidettiin 40 miljoonaa euroa. Pk-yrityksen määritelmän täyttääkseen yrityksen taseen loppusumma tulee olla enintään 43 miljoonaa euroa. Lisäksi yritysten tulee olla riippumattomia. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei voi olla yhden sellaisen yrityksen omistuksessa, tai useamman yrityksen yhteisomistuksessa, jotka eivät täytä tilanteen mukaan joko pienen yrityksen tai pk-yrityksen määritelmää.

Yrittäjyys Suomessa                     

Tilastokeskuksen vuonna 2017 laatiman laajan Yritysrekisteri-selvityksen mukaan Suomessa oli 286 934 yritystä, maa-, metsä- ja kalatalouden yritykset pois lukien. Kaikki yritykset työllistävät 1,4 miljoonaa suomalaista. Peräti 93,2 prosenttia kaikista yrityksistä on alle 10 henkeä työllistäviä. Koko 2000-luvun ajan uudet työpaikat Suomessa ovat pääosin syntyneet nimenomaan juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosien 2001 ja 2017 välillä pk-yritykset loivat työpaikan 104 690 hengelle. Noin 77 prosenttia, eli 81 500 näistä työpaikoista syntyi alle 50 hengen yrityksiin. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Suomen koko bruttokansantuotteesta on runsaat 40 prosenttia.

Mitä ovat mikroyritykset?

Mikroyritys määritellään sellaiseksi yritykseksi, joka työllistää vähemmän kuin 10 työntekijää. Mikroyrityksen vuosiliikevaihto voi olla enintään 2 miljoonaa euroa, sen taseen loppusumma tulee olla maksimissaan 2 miljoonaa euroa, ja lisäksi yrityksen tulee olla riippumaton, eli enintään 25 prosenttia osakekannasta voi olla muiden kuin Pk-yritysten omistuksessa. Vuoden 2017 Yritysrekisteri-selvityksen mukaan alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä Suomessa oli 264 519, eli 93,2 prosenttia kaikista yrityksistä. Valtaosa mikroyrityksistä työllistää vain yrittäjän itsensä. Kynnystä yrityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen pidetään usein korkeana ja hallitustasolla onkin Suomessa paneuduttu erilaisten yritys- ja työllistämispakettien kehittämiseen.

Mikä on pienyrityksen määritelmä?

Pienet, tai pienyritykset ovat astetta mikroyrityksiä suurempia organisaatioita. Jättiläisistä ei tosin voida tässäkään tapauksessa vielä puhua. Pienen yrityksen määritelmä on Euroopan Unionin ja Tilastokeskuksen laatiman määrityksen mukaan nimittäin yritys, jonka palveluksessa on alle 50 henkeä. Toisena kriteerinä joko yrityksen vuosittainen liikevaihto tai taseen loppusumma voi olla enintään 10 miljoonaa euroa. Aiemmin mainittu riippumattomuutta koskeva kriteeri pätee myös tässä. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan pienten yritysten palveluksessa työskenteli vuonna 2017 yhteensä 312 979 henkilöä. Tällaisia yrityksiä Suomessa puolestaan oli 15 989 kappaletta, mikä kattaa 5,6 prosenttia yritysten kokonaislukumäärästä.

Miten määritellään keskisuuri yritys?

Pk-yritysten viimeisen linkin muodostavat niin sanotut keskisuuret yritykset. Näiden virallinen määritelmä EU:n ja Tilastokeskuksen mukaan on yritys, jonka palkkaaman henkilökunnan määrä on 50 ja 249 hengen välillä ja jonka liikevaihto on 10 ja 50 miljoonan euron välillä. Lisäksi taseen loppusumma voi olla enintään 43 miljoonaa euroa. Keskisuuren yrityksen määritelmän täyttää Suomessa noin yksi prosentti kaikista yrityksistä. Niiden palkkalistoilla puolestaan on noin 20 prosenttia kaikista yritysten työllistämistä henkilöistä, eli 278 438 ihmistä. Kauppalehden listaamien Suomen sadan parhaan yrityksen joukosta keskisuuren yrityksen määritelmän täyttävät muun muassa erilaisia ohjelmistotaloja sekä pääomasijoitusyhtiöitä.

Pk-yritykset ovat talouden kantava voima

Yritysten merkitys Suomen kansantaloudelle on korvaamaton. Suuret yritykset hallitsevat julkisuutta, mutta maan talous on silti pitkälti pienten ja keskisuurten yritysten varassa. Etenkin palveluiden tuotannossa pk-yritysten merkitystä ei voi liikaa korostaa. Suomalaiset yrittäjät kuitenkin ikääntyvät kovaa vauhtia, sillä puolet yrittäjistä on jo yli 50-vuotiaita. Onkin arvioitu, että lähivuosina noin 60 000 – 80 000 yritystä tarvitsee sukupolvenvaihdoksen. Mikäli yrityksen jatkajaa ei löydy omasta lähipiiristä, ainoiksi vaihtoehdoiksi jää yrityksen myyminen tai sen sulkeminen. Harmittavan usein yritystoiminta joudutaan lopettamaan. Nuoria voi olla vaikeaa houkutella yrittäjiksi tällaisen uran epävarmuudesta johtuen.

Pk-yritysten tulevaisuudennäkymät

Pk-yritysten on havaittu toimivan merkittävinä talouden suhteita sopeuttavina tahoina. Yritysten kasvupotentiaali ja taloudellinen menestys ovatkin jo pitkään olleet päättäjien sekä valtiojohtajien mielenkiinnon kohteina. Euroopan Unionin tasolla pk-yritysten katsotaan olevan erittäin tärkeitä taloudellisen kasvun luojina, joten yritysten toimintaa on pyritty helpottamaan. Tutkimusten mukaan parhaimmat kasvunäkymät ovat niillä yrityksillä, jotka ovat muodostaneet selkeän strategian kasvun toteuttamiseksi. Yrityksillä on kuitenkin usein haasteita strategiatyössä ja liiketoimintasuunnitelmiensa kehittämisessä, myöskin mahdollinen kansainvälistyminen askarruttaa. Kaikeksi onneksi yrityksille on tarjolla asiantuntevaa apua, jopa ilman kustannuksia muun muassa lukuisten ammattikorkeakoulujen kehitettyä erilaisia hankkeita yritystoiminnan kehittämiseen, strategioiden selkeyttämiseen ja yritysten toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen.

Pk-yritysten tulee varautua tuleviin toimintaympäristönsä muutoksiin, ennakoida tulevaisuutta sekä uudistettava liiketoimintaa parhaansa mukaan kilpailukyvyn varmistamiseksi. Suomen Yrittäjät yhteistyössä Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa suorittavat kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, jonka tarkoituksena on kuvata pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista ympäristöä. Viimeisimmässä mittauksessa keväällä 2019 pk-yritysten odotukset lähiajan suhdanteiden kehityksestä olivat selvästi vaimentuneet. Etenkin viennin oletetaan hiipuvan, kotitalouksien velkaantuvan voimakkaasti ja rakennusinvestointien määrän vähenevän. Barometrin mukaan kansainvälistyneillä pk-yrityksillä on parhaat tulevaisuudennäkymät ja odotukset. Tästä voidaankin vetää johtopäätös, että valtiotasolla sekä EU-tasolla päättäjien tulisi edelleen keskittyä yritysten kansainvälistymisen tukemiseen.